|
|||
 |
|
||
|
21.09.2007 - 17:38
Tänään päivätöissä:
Menen viattomana ja iloisena (muka) pitämään oppituntia, kun teiniä alkaa naurattaa - opettajan pikkutakin alta nimittäin näkyy t-paita, jossa on Himin heartagrammi. Syvästi järkyttyneenä ja elämänhaluni äkkiä kadottaneena tiedustelin huvittuneisuuden varsinaista syytä. Kuulemma moisen paidan voisi olettaa näkevänsä lähinnä "30 vuotta nuoremman ihmisen yllä"... Käärin tietysti tytön välittömästi piirtoheitinkankaaseen ja heitin paketin ulos ikkunasta suoraan Yliopistokadulle (sori, valko-Sande) - ikävä kyllä koulun ohi kulki juuri silloin suuri traktori, joten ryhmäkoko pieneni yhdellä, mutta tällaistahan koulussa sattuu harva se päivä, eikä siitä kukaan juuri jaksa numeroa tehdä. Vanhemmat joskus kyselevät lastensa perään, mutta sanomme aina, että ne ovat varmaan mukana jossain projektissa eivätkä ehdi käydä kotona pariin vuoteen, ja yleensä vastaus riittää. Oppilastoverit hieman kakistelivat, että mitäs nyt tapahtui, mutta rauhoittuivat, kun selitin, että heidän toverinsa piti äkkiä lähteä käymään terveydenhoitajalla. Ensi kerralla sanon sitten, että terkkarin piti lopettaa toveri, kun sen jalka oli nyrjähtänyt. Aloin kuitenkin miettiä, millaisia odotuksia ihmisen ulkoiseen olemukseen ja toisaalta musiikkimakuun eri ikäkausina kohdistuu. Minä vuonna minun esimerkiksi olisi pitänyt luopua mustista nahkatakeista ja rock-henkisistä bändipaidoista ja siirtyä käyttämään ruudullisia kauluspaitoja, kansitakkeja ja solmiota? Missä vaiheessa minun olisi pitänyt ryhtyä pitämään kuoromusiikista ja Merikannon laulelmista tai kypsän muhevasta jazzista? Miksi en saanut koskaan virallista ilmoitusta, tähän tyyliin: JOHTUEN SIITÄ, ETTÄ TÄYTÄTTE TÄNÄ VUONNA X VUOTTA, PYYDÄMME TEITÄ TOIMITTAMAAN KANSANELÄKELAITOKSEN VARASTOON KAIKKI HALLUSSANNE MAHDOLLISESTI OLEVAT MUSTAT NAHKAVAATTEET, ROCK-HENKISET PAIDAT SEKÄ MUUT KUIN EPPU NORMAALIN JA YÖN ROCK-LEVYT, JA MUISTUTAMME TEITÄ MYÖS SIITÄ, ETTÄ EDELLÄ KUVAILTUJEN VAATTEIDEN KÄYTTÖ VOI JOHTAA ANKARIIN TOIMENPITEISIIN. Toki pukeutumiseni on muuttunut keski-ikäistymisen myötä sovinnaisemmaksi. Niittivyöt ovat jääneet pois, samoin niittikaulapanta ja erilaiset rottaniittirannekkeet ja vastaavat. Nahkatakissakaan ei ole enää niittejä eikä itse lisäiltyjä tekstejä, enkä enää anna naistenkaan kirjoitella siihen nimiään. Silti pitkähelmainen nahkatakkini on väriltään musta, vaikka vanhat miehet käyttävät legitiimisti vain ruskeita nahkatakkeja. Ja niitä bändipaitojakin tulee joskus pidettyä: Him-paidan lisäksi omistan mm. 69 Eyes -paidan, mikä tietona järkytti teiniä vielä enemmän kuin havainto Him-paidasta. Oi miksi? Kyseisen bändin muusikothan ovat jokseenkin minun ikäisiäni. Ville Valo on sentään minua kymmenen vuotta nuorempi, mutta tässä vaiheessa moinen ikäero ei tunnu kovinkaan suurelta. Protestoinkin jyrkästi moista ikärasismia vastaan ja kielsin kaikkia luokassa istuvia teinejä ehdottomasti kuuntelemasta meille iäkkäämmille herroille ja rouville kuuluvaa musiikkia, johon voidaan laskea mm. suurin osa kelvollisesta metallista. Teinit saavat pitää hyvänään ikiomat artistinsa, kuten Negativen, Lordin, kaikki Idols-tähdet (etenkin Ari Koivusen ja Antti Tuiskun), pikku-G:n, Britney Spearsin ja vastaavat. Vähintään kolmekymppinen (ainakin henkisesti) pitää sen sijaan olla saadakseen diggailla sellaisia keski-iän tuontoja heijastelevia artisteja kuin Him, 69 Eyes, Metallica, Apulanta, Dead Old Tree, Hanoi Rocks, Black Sabbath, The Ramones, Marilyn Manson, The Doors (eli teinit nyt ovat hyvät ja riisuvat ne Jim Morrison -paidat ihan suosiolla), Rammstein ja vastaavat. Hassuahan on se, että nykyisten keski-ikäisten ikäpolvi kasvoi aikoinaan rock-kulttuuriin, vaikka meidän vanhempamme kuuntelivatkin iskelmiä, jos nyt yleensä juuri jaksoivat musiikkiin kiinnittää huomiota muualla kuin kirkossa ja joulujuhlien yhteislauluosioissa. Toki osalla meidän sukupolvestammekin oli jo nuorena surkea musiikkimaku, ja autoissa pauhasi juuri se listamusiikki, jota "kaikki muutkin" kuuntelivat, mutta toisaalta osasta kasvoi todellisia rock-diggareita, jotka eivät missään vaiheessa poikenneet mustalla nahalla silatulta polulta. Enemmistö toki käytti jo teininä suht hillittyjä ja tavallisia vaatteita, mutta on niitäkin, jotka tuntevat olevansa naamiaispuvussa, jos joutuvat yli kymmenen metrin etäisyydelle rakkaasta mustasta nahkatakistaan. Keski-ikäiset toki käyttävät t-paitoja, ihan yleisesti. Niihin vain on yleensä painettu outoja tekstejä, joiden merkitystä kukaan ei täysin ymmärrä. Hupipaidat ja olutmainokset ovat kaikkein kammottavimpia (KARJALA, said t-shirt, and Jesus wept...). Tosin jotkut t-paidat tosiaan ovat niin teinejä, ettei niitä pitäisi kenenkään käyttää - itse en esimerkiksi kehtaa enää pitää joitakin vuosia sitten ostamaani Kalevala-paitaa, jossa on mm. käärmeitä ja miekkoja. Korni mikä korni. Se heartagrammipaita kuitenkin viehättää minua: pidän Himin musiikista (erityisesti uusimmasta levystä, jonka musiikki taas on pitkästä aikaa mukavan raskasta selkeine Black Sabbathi -vaikutteineen) ja tuosta heartagrammikuviosta, jonka symboliikka kytkeytyy selkeästi suomalaiskansalliseen slaavilaiseen raskasmielisyyteen ja sen läpi suodattuvaan murheellis-esteettiseen rakkauskäsitykseen. Ja nimenomaan keski-ikäisten elämästähän nämäkin laulut tuntuvat kertovan: "Passion's Killing Floor" (Him) It's poetry carved in flesh This beautiful hell of ours To the deadliest sin we confess (Tears of joy fill our eyes) We are saved with its bigotries My out-there prophecies of doom My heart's a graveyard, baby And to evil we make love On our passion's killing floor In my arms, you won't sleep safely And of lust we are reborn On our passion's killing floor The 69 Eyes Radical lyricsIt's not the morningit's not the dawn the daylight savings reminds me of the fall I'd like to stay here all night long but the time is near and the summer's almost gone Don't ask me why I don't want to feel like forever young anymore just catch my fall before I crawl on the floor It's not the morning t's not the dawn the daylight savings reminds me of the fall I'd like to stay here all night long but my time is near and my summer's almost gone Don't ask me.... Is it so radical - after all _______________ Näin muuten Prismassa valtavan kasan Remeksen uusinta. Kansi oli matkittu Lumikko-mainoksesta, jonka julkaisin blogissani muistaakseni jo viime vuoden puolella: 
|
Kirjoittaja
Jäniksenselkäläisen kirjallisuuden äänenkannattaja.
Kategoriat
 
Sivut
KIRJOITTAJASTA
Merkitse suosikiksi blogilistalla!
TILAA ROMAANI LUMIKKO JA YHDEKSÄN MUUTA Pasi Ilmari Jääskeläinen. Kirjailija(kin).  Teokset:
Millaista proosaa kirjoitan Kestoaiheet
JÄNISMAINOS-KAMPANJA!
TUOTESELOSTE ROMAANISTA LUMIKKO JA YHDEKSÄN MUUTA: SOVITA KIRJAA LUKIJAPROFIILIISI ENNEN LUKUPÄÄTÖSTÄ Lumikko-esittely Radio Helsingissä Lumikon arvoitus: vihjeitä hämmentyneille. Kuuntele näytteitä kirjasta Uusi kirjallisuuden koulukunta: reaalifantastikot Jatkoa pohdinnalle reaalifantastikkoudesta Romaanin juuret juontavat Kokoelmasta neljäs, korjailtu painos Reaalifantastikot ja reaalifantasia Reaalifantasia jatkumona Reaalifantasia ja tyylikaudet Reaalifantastikkojen yhteinen esite Reaalifantasian syvin olemus (yhteenveto aiemmista huomioista) Lukukokemuskysely Gif-mainos Lumikosta Kysely blogin lukijoille Kirjaostoksilla? Toisen romaanin aloituskappale Näkemyksiä kirjabisneksestä  Arvosteluista
Keskisuomalaisen arvostelusta
Ilta-Sanomien arvostelusta Helsingin Sanomien arvostelusta Opettaja-lehden arvostelusta Savon Sanomien arvostelusta Kiiltomadon arvostelu Karjalaisen arvostelu Parnasson arvostelusta Lapin Kansan arvostelusta Kouvolan Sanomien arvostelusta Rapusanomien arvostelusta Tähtivaeltajan arvostelusta Nonon arvostelu Kainuun Sanomien arvostelusta Turun Sanomien arvostelusta Hesarin vuoden parhaat kirjat Kaltion arvostelusta Pohjolan Sanomien arvostelusta Iisalmen Sanomien arvostelusta Warkauden Lehden arvostelusta Kalevan arvostelusta Jyväskylän Ylioppilaslehden arvostelusta Aamulehden arvostelusta Suomen Kuvalehden arvostelusta Pohjalaisen arvostelusta  linkit
Nadjan huone. YLE 1:n kirjailijahaastatteluja mp3-muodossa.
Proseminaarityö reaalifantasiasta. (J-P Koskinen) Tilaa nettikaupasta
Akateeminen kirjakauppa muita: Suuri Kuu (pokkariversio 7,90 e) 24.3. halvin paikka: Adlibris.com (kovakantinen versio 24,30 euroa) Reaalifantastikot
Kirjailija:
Tunnetko olevasi reaalifantastikko? Liity meihin... 
|
||
Olen pohtinut ajoittain, että missä menee koulumaailmassa myös esimiesten ymmärryksen raja pukeutumisen suhteen. Tietenkin joku "Jesus Is A Cunt" -paita ei oikein ole sovelias, mutta miksi paidassa ei saisi olla kirjaimet H I M? Ja onpahan sekin nähty, että Children of Bodom -paita aiheuttaa kiukkuisia mulkkauksia ope-huoneessa, mutta The Beatles -paita ei...
Viime vuonna omat oppilaani saivat myös tuollaisen "ikärasistisen" halvauksen, kun kuulivat opettajansa kuuntelevan heviä, pelaavan tietokone- ja konsolipelejä ja lukevan DragonLancea :D "Eiks sun pitäs niinku keskittyy johonkin... venaas... Eino Leinoon??"
Minusta me voimme antaa teinien pitää Hanoi Rocksin ihan hyvän tahdon osoituksena.
Mutta Pasi hyvä, sinun tapauksessasi paitajärkytykseen liittyy iän lisäksi toinen raskauttava seikka: olet ope. Ja äikänopethan ovat vain Leinoa ja Linnaa lukevia kuivamuksia, joiden villiin viikonloppuun kuuluu uuden punakynän JA kalvotussin ostaminen, ehkä myös Shakespearen lausuminen ulkomuistista.
Mutta minähän kiistän jyrkästi kuuluvani tuollaiseen opettajastereotypiaan. ;)
Päivi: Jep, tuo opettajuus on paha. En esimerkiksi voi esiintyä julkisesti humalaisena ja riidanhaluisena kirjailijana (kuten monet kirjailijakollegat), koska pitää sitä opettajuutta raahata koko ajan mukana.
Olisi sittenkin pitänyt jättää myymättä se sähköskitta ja ostamatta rahoilla videonauhuria vuonna 1991.
-Muista Kuka Olet.
-Vanha rokkari, paras rokkari, sanokoon Gary Moore mitä tahtoo. (Ikä suunnaton plussa etenkin laulajille. Sitä Brian Johnson- särmää ei saada ihan heti.)
-Muista ettei ikä ole mikään määre, ei este eikä hidaste. Ja ikähän nimenomaan tuo sitä rock- uskottavuutta! Kuinka niin Hanoita ei otettaisi tosissaan?! Lahjakkaita ja komeita rockmiehiä!
-On olemassa, usko tai älä, edelleen pieni AC/DC: tä, Hanoita, Sabbathia, Dioa, Skid Rowta, Metallicaa ja muita kuunteleva ryhmittymä, joka koostuu juuri minun ikäisistäni. Ja lähes kaikki alle 20 v.- bändit ovat kiellettyjä. Ja HIM on muuten lällyä kamaa.
-Mene ostamaan kitara. Harmittelusi on aiheellista.
-Olet juuri niille rockin vuosikymmenille syntynyt, jotka minä missasin vanhempieni vätystelyn takia. Ole kiitollinen elettyäsi historiallisia aikoja.
Ei muuta. Olen, loppujenlopuksi, asennevammainen viisikymppinen heviäijankuvatus teini- IKÄISEN tyttösen hippimäisessä kuoressa. Vaan olenpa vaan koulun paras hevikitaristi! Loppujenlopuksi:
ei se ulkonäkö vaan se sisältö.
No, minä pidän Himistä - olen siis ehkä teinityttönen nelikymppisen metalliäijän kuoressa. Paitsi että musiikkimakuni ei ole niinkään hevi kuin raskaampi goottirock.
Tosin se on sanottava, että tässä iässä kuuntelee aika luontevasti MYÖS oudompia juttuja, eli se genresidonnaisuus ja puhdasoppisuuden vaatimus rockin yhteydessä jäi (onneksi) hamaan nuoruuteen.